[Spektre] Fwd: Tampereen yliopiston väitös 20.7.: Maljalla kasvatettujen aivojen toiminta : Ihmisperäisistä kantasoluista erilaistettujen hermoverkkojen sähköinen toiminta ja sen tutkimusmenetelmiä)

Liisa Rantalaiho liisa.rantalaiho at uta.fi
Wed Jul 4 11:24:45 EEST 2018


Ensimmäinen askel?
terv. Liisa


----- Välitetty viesti lähettäjältä Väitöstiedotus  
<vaitostiedotus at uta.fi> -----
       Päiväys: Wed, 4 Jul 2018 07:20:03 +0300
     Lähettäjä: Väitöstiedotus <vaitostiedotus at uta.fi>
       Otsikko: Tampereen yliopiston väitös 20.7.: Maljalla  
kasvatettujen aivojen toiminta : Ihmisperäisistä kantasoluista  
erilaistettujen hermoverkkojen sähköinen toiminta ja sen  
tutkimusmenetelmiä)
Vastaanottaja: Väitöstiedotus <vaitostiedotus at uta.fi>

Tiedote yliopiston verkkosivuilla
<http://www.uta.fi/ajankohtaista/tapahtumat/maljalla-kasvatettujen-aivojen-t
oiminta>

Alkaa: 20.7.2018

Alkaa kello: 12.00

Paikka: Arvo-rakennus, Jarmo Visakorpi -sali, Arvo Ylpön katu 34

Järjestäjä(t): Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
<http://www.uta.fi/laaketieteen-ja-biotieteiden-tiedekunta>


FM Meeri Mäkisen väitöstilaisuus


The Functionality of Brain in a Dish : Methods and study of
electrophysiological phenomena in human pluripotent stem cell-derived neural
networks <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0777-6>  (Maljalla kasvatettujen
aivojen toiminta : Ihmisperäisistä kantasoluista erilaistettujen
hermoverkkojen sähköinen toiminta ja sen tutkimusmenetelmiä)

Väitöskirja kuuluu solu- ja kudosteknologian alaan.

Vastaväittäjänä on professori Ulrich Egert (Freiburgin yliopisto, Saksa).
Kustoksena toimii dosentti Susanna Narkilahti.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Sähköisesti aktiiviset hermoston solumallit auttavat ymmärtämään
aivotoiminnan syntyperiä

Aivot tuottavat älylliset toimintomme, joita vaaditaan oppimiseen ja
käyttäytymiseen, mieleen liikkeisiin ja tunteiden tuntemiseen. Tämä kaikki
toteutetaan aivoissa sähköisesti aktiivisissa hermoverkoissa. Hermoverkot
muodostuvat hermosoluista, jotka sikiöaikana ja myöhemmin
yksilönkehityksessä löytävät yhteyden toisiinsa. Erilaiset aivojen sairaudet
ja vauriot aiheuttavat hermosolujen ja -verkkojen toimintahäiriöitä, jotka
heijastuvat aivotoimintaan esimerkiksi muistiongelmina tai näkökyvyn
menetyksenä. Emme kuitenkaan täysin ymmärrä kuinka yksittäiset hermosolut ja
-verkostot muodostavat terveiden tai sairaiden aivojen toiminnan. Filosofian
maisteri Meeri Mäkinen pyrkii valottamaan asiaa väitöskirjassaan, jossa hän
tutki sähköisen aktiivisuuden muodostumista ihmisperäisistä kantasoluista
kasvatetuissa hermosoluissa ja -verkoissa laboratorio-olosuhteissa.

Sikiönkehityksen aikana aivojen rakenne ja sähköinen toiminta muuttuvat
vaiheittain. Tätä on tutkittu paljon eläinten, erityisesti hiirten ja
rottien aivoissa. Jyrsijöiden ja ihmisten aivojen rakenteellinen kehitys
kuitenkin poikkeaa toisistaan. Tämä hankaloittaa ihmisaivojen kehityksen
ymmärtämistä.

Ihmisperäisistä kantasoluista laboratoriossa tuotetut hermosolut
muistuttavat alkion ja sikiön kehityksen aikana syntyviä hermosoluja. Nämä
hermosolut kykenevät tuottamaan sähköistä aktiivisuutta yksittäin, mutta ne
myös muodostavat sähköisesti aktiivisia verkostoja. Tällaisessa asetelmassa
voidaan tarkastella yksityiskohtaisesti kuinka nämä ensimmäiset hermosolujen
väliset yhteydet muodostuvat ja miten ne johtavat verkoston toiminnan
muodostumiseen ihmisperäisissä hermoverkoissa, sanoo Meeri Mäkinen.

Jotta yksittäisten hermosolujen sähköisiä ominaisuuksia voitiin seurata
samaan aikaan kun mitattiin laajemman verkoston ominaisuuksia, kehitti
Mäkinen väitöskirjatyössään uusia mittaus- ja analyysityökaluja.

Vastasyntyneet hermosolut poikkeavat toiminnaltaan kypsistä hermosoluista.
Ne muun muassa tuottavat heikompaa sähköistä aktiivisuutta, mikä puolestaan
vaikeuttaa sähköisen aktiivisuuden mittausta koko verkostosta. Lisäksi on
tärkeää saavuttaa mittaustarkkuus, jolla voidaan nähdä kuinka sadat
hermosolut yhteistuumin muodostavat koko verkoston aktiivisuuden, toteaa
Mäkinen.

Väitöskirjassa selviää, että ihmisen kantasoluista johdetuissa
hermoverkoissa yksittäiset kypsyydeltään eroavat hermosolut muodostavat
hermoverkon sähköisen aktiivisuuden tiiviin vuorovaikutuksen avulla. Nämä
varhaiset ihmisperäiset hermoverkot hyödyntävät samoja yhteysmekanismeja
sähköisen aktiivisuuden organisoimiseen kuin eläinperäiset hermoverkot,
mutta eri tavoin. Tämä on lupaava alku varhaisen aivoaktiivisuuden ja siihen
vaikuttavien tekijöiden takana olevien yksityiskohtien selvittämiseen.

                                           ******

Mäkisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2391,
Tampere University Press, Tampere 2018. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä
sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1900
<http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0777-6> , Tampere University Press 2018.

Meeri Mäkinen on syntynyt Janakkalassa ja hän on suorittanut filosofian
maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana.

Lisätietoja: Puh. +358451328728, sähköpostiosoite: nununiu at gmail.com



Ystävällisin terveisin,

Väitöstiedotus

----- Välitetty viesti päättyy -----



More information about the Info mailing list